Kantokäsittely on parantunut edellisvuodesta, mutta työnjäljessä on vielä parantamisen varaa

Suomen metsäkeskuksen mukaan tyydyttävästi toteutettuja kohteita on ollut tämän torjuntakauden aikana 13 prosenttia.

Suomen metsäkeskus on tehnyt maastotarkastuksia hakkuukohteille, joilla kannot tulee käsitellä juurikäävän torjunta-aineilla. Työnlaatu on ollut melko hyvällä tasolla, sillä liki 87 prosentilla tarkastetuista kohteista kantokäsittely oli tehty hyvin.

Parantamisen varaa kuitenkin on, sillä vain tyydyttävästi toteutettuja kohteita oli noin 13 prosenttia.

Tulokset paranivat edellisvuodesta, jolloin tyydyttäviä oli miltei 17 prosenttia ja kelvottomasti toteutettuja 1,6 prosenttia. Tänä vuonna kelvottomia kohteita ei ollut ollenkaan.

Lain mukaan torjunta-aineen tulee peittää vähintään 85 prosenttia kannon pinnasta. Metsäkeskus luokittelee kohteen hyväksi, jos minimiraja on alittunut ainoastaan 0–9 prosentilla. Tyydyttävässä luokassa epäonnistumisprosentti on 10–29 ja kelvottomassa yli 30.

Laadun vaihtelut johtuvat laitteen asetuksista

Stora Enson operaattori Ville Koivusalo kertoo, että kantokäsittelylaitteisto säädetään aina leimikon vallitsevan puuston mukaan.

”Esimerkiksi päätehakkuissa valtapuusto on järeää, joten säädöt eivät välttämättä ole optimaaliset pienille puille. Ensiharvennukseen säädetty laitteisto taas ei aina riitä peittämään yksittäisiä järeitä kantoja”, Koivusalo sanoo.

Suomen metsäkeskuksen rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Mikko Korhonen sanookin, että kantokäsittelyssä työjäljen laatu riippuu pitkälti metsäkoneen kuljettajan osaamisesta ja huolellisuudesta levityslaitteiston käytössä.

”Tarkastuksissa kantojen läpimittojen ei sen sijaan havaittu vaikuttavan kantokäsittelyn tuloksiin”, Korhonen kertoo.

Metsäkeskus tarkistaa vuosittain hakkuiden yhteydessä noin 10 prosenttia jokaisen puunhankkijan käyttämistä koneista. Jos työn laatu todetaan kelvottomaksi, levityslaitteeseen pitää tehdä tarvittavat korjaukset ennen uusintamittausta.

Myös turvemaiden männiköt kannattaa torjua

Juurikäävän torjunta tuli pakolliseksi vuonna 2016 juurikäävän leviämisen riskialueilla. Toukokuun alun ja marraskuun lopun välisenä aikana hakatut havupuuvaltaiset leimikot pitää käsitellä torjunta-aineella, jos hakattavat puut ovat läpimitaltaan yli kymmenen senttimetrin paksuisia.

Juurikääpäsienet ovat kuusikoiden ja männiköiden pahimmat tuhonaiheuttajat. Ne lahottavat kuusikoita ja tappavat mäntyjä vuosittain noin 50 miljoonan euron edestä.

Kantokäsittely ei ole vielä pakollista turvemaiden männiköissä, mutta Metsäkeskus suosittelee torjuntaa myös siellä. Turvemaiden männiköihin voi nimittäin tulla männynjuurikäävän aiheuttamaa tyvitervastautia.

”Ilmaston lämpeneminen lisää juurikäävän tartuntariskiä ja taudin leviämistä entisestään. Huolellinen juurikäävän torjunta edesauttaa metsien säilymistä terveinä ja kasvukuntoisina”, Korhonen sanoo.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito

Keskustelut