Koneen säätiö palkitsi bioenergia-artikkelin

Dosentti Samppa Soimakallio kokoaa yhteen sen, mitä biomassan energiakäytöstä tiedetään nyt.

Dosentti Samppa Soimakallion artikkeli puun energiakäytön vaikutuksista ilmastomuutokseen on voittanut Koneen säätiön Vuoden tiedekynä -palkinnon. Voittajan valitsi toimittaja Juha Kauppinen.

”Kirjoituksen suurimpia ansioita on kiihkottomuus. Sen motiivi on lisätä tietoa yhteiskunnassa. Se kertoo, mitä biomassan energiakäytön vaikutuksista tiedetään nyt, ja mitä ulottuvuuksia asialla on Suomessa”, Kauppinen perustelee valintaansa.

Soimakallio käy kirjoituksessaan läpi lisääntyvän puunkäytön vaikutukset metsien hiilensidontaan. Toisaalta bioenergia vähentää fossiilisten energialähteiden käyttöä, mutta puun lisäkäyttö myös pienentää metsien hiilinielua lyhyellä aikavälillä.

“Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää nopeaa päästöjen vähentämistä ja hiiltä sitovien nielujen lisäämistä. Biomassan käytön lisääminen vähentää mahdollisuuksiamme kasvattaa hiilen varastoja metsissä ja maaperässä”, Soimakallio toteaa.

Sampo Soimakallio on Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö alueenaan luonnonvarojen kestävä käyttö. Hän on ympäristötieteiden dosentti, joka on tutkimuksissaan kiinnostunut erityisesti biomassan käytön ilmastovaikutuksista ja elinkaariarvioinnin kehittämisestä ja soveltamisesta päätöksenteon tukena.

Koneen säätiö myöntää Vuoden tiedekynä -palkinnon vuosittain tieteellisestä kirjoituksesta, jossa suomen kieltä on käytetty erityisen ansiokkaasti. Tänä vuonna palkinto myönnettiin ympäristötieteellisen alan kirjoituksesta.

25 000 euron palkinto on suurin suomalainen tieteellisestä kirjoittamisesta myönnettävä palkinto, ja se jaettiin nyt kahdeksatta kertaa.

Kommentit (1)

  1. Eipä taida Soimakallio ymmärtää metsien kasvusta mitään. Ei muuten palkitsijatkaan.

    Jokainen avoimin silmin metsissä liikkuja tietää, että harventamattomat metsät riukuuntuvat. Osa puista kuolee ja lahoaa. Osalle jää pieni oksatupsu latvaan. Ei paljon kasva sellainen puu. Jos luullaan, että harventamattomuus auttaa hiilen sidontaan, niin tilanne on sama, kuin laskisi talvipakkasella housuihinsa. Hetken se kyllä lämmittää, mutta…

    Sitten vielä globaalinäkökulma. Eivät kiinalaiset palaisi sormella pyyhkimiseen. Kyllä he sen sellun vessapapereihinsa hankkivat taatusti jostain. Jos ei Suomesta, niin sitten Venäjältä tai Kanadasta. Mitenkähän niissä maissa uudistamisista huolehditaan???

Metsänhoito Metsänhoito

Kuvat