Luontaisen uudistamisen tuloksissa on parantamisen varaa, Suomen metsäkeskuksen tarkastuksista selviää. Metsäkeskus tarkasti tänä vuonna luontaisesti uudistettuja hakkuualoja, ja niistä vain hieman yli puolelle oli syntymässä metsänhoitosuositusten mukainen, hyvä taimikko.

Eniten puutteita tarkastuksissa havaittiin maanmuokkauksessa. Kolmasosalla tarkastetusta luontaisen uudistamisen pinta-alasta maanmuokkaus oli jäänyt tekemättä, vaikka se olisi ollut taimettumisen kannalta tarpeellista.

”Usein myös siementävää puustoa oli jätetty liian vähän. Luontaista uudistamista oli myös yritetty kohteilla, jossa onnistumisen edellytyksiä ei kunnolla ollut”, rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Ari Nikkola Metsäkeskuksesta kertoo.

Parhaiten luontainen uudistaminen onnistuu männyllä ja koivulla. Männyn luontaisen uudistamisen pinta-alasta 60 prosenttia oli toteutettu hyvin. Koivikoita uudistetaan luontaisesti vähän, mutta tarkastustulosten perusteella se onnistuu keskimäärin yhtä hyvin kuin männiköiden luontainen uudistaminen. Kuusen luontaisen uudistamisen aloista sen sijaan vain 30 prosenttia oli toteutettu hyvin.

Maakunnittain vaihtelu oli suurta. Parhaiten oli onnistuttu Pohjois-Karjalassa, Päijät-Hämeessä ja Etelä-Savossa. Huonoimmat tulokset olivat Varsinais-Suomessa, Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla.

Metsäkeskus tarkastaa vuosittain metsän uudistamista ja sen laatua yli tuhannella kohteella ja yhteensä noin 2 500 hehtaarin alalla.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.