Suomi ei ole saavuttamassa nykyisiä ilmastotavoitteitaan ilman päästöjen vähentämistä, metsien hiilinielujen vahvistamista ja kokonaisvaltaista metsien hoidon ja puun käytön ohjausta.
Tutkimuslaitosten politiikkasuositus nostaa hiilikorvauksen, puurakentamiseen kannustamisen ja maankäytön muutosmaksun lupaavaksi ohjauskeinokokonaisuudeksi. Hiilikorvauksia nopeammin päästövähennyksiin päästäisiin päätehakkuun läpimittarajoilla.
Luonnonvarakeskus (Luke), Suomen ympäristökeskus (Syke), Lapin yliopisto ja Suomen metsäkeskus tutkivat kahdeksaa erilaista ohjauskeinoa, joilla voitaisiin ohjata metsien ja puun käyttöä.
Hiilikorvaus olisi tuloksiin perustuvana ohjauskeinona kustannustehokas ratkaisu ja se voitaisiin toteuttaa metsänomistajille maksettavilla korvauksilla, jotka perustuisivat metsän hiilivarastoon.
” Vapaaehtoinen hiilikorvaus olisi toteutettavissa lainsäädännön puitteissa”, sanoo tutkimusprofessori Jukka Similä Lapin yliopistosta.
Palettiin voisi yhdistää maankäytön muutosmaksun, joka hillitsisi erityisesti suometsien pellonraivauksesta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä.
Nopeammin ilmastotavoitteisiin voitaisiin vastata päätehakkuun läpimittarajoilla, joihin myös metsänomistajat suhtautuvat suopeasti hankkeessa toteutetun kyselyn mukaan.
Sääntelyn lisäksi kiertoaikoja voidaan pidentää myös metsänomistajille maksettavilla korvauksilla, ja kyselyn perusteella suuri osa metsänomistajista tyytyisi kohtuullisiin korvauksiin.
”Haasteena on maan sisäinen hiilivuoto, jos metsät eivät ole kattavasti ohjauskeinojen piirissä. Se heikentää ohjauskeinojen tehoa, koska hakkuut siirtyvät ohjauksen ulkopuolella oleviin metsiin”, kertoo apulaisprofessori Jussi Lintunen Lukesta.
Hiilivuotoa Suomen sisällä voitaisiin vähentää rakentamalla vapaaehtoinen järjestelmä sellaiseksi, että se houkuttelee metsänomistajia.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Vieläkö joku noita suometsiä pelloksi kukaan raivaa ? En ole moista enää nähnyt kymmeneen vuoteen. Enemmänkin voisi näitä viljelyksen ulkopuolella olevia peltoja metsittää niin kuin soran tai kallion ottoalueille on tehtävä oton jälkeen.
Jos Suomessa ei tuoteta metsäteollisuustuotteita, niin sitten muissa maissa, jotka tietysti riemuissaan hyödyntävät Suomelta jäävää markkinatilaa. Ei maapallon ilmasto pelastu yhtään.
Huononee, koska hakkuiden vähentäminen alentaa metsäsektorin työllisyyttä Vähäinenkin maaseutuväestö ja suljettavien tuotantolaitosten työntekijät joutuvat muuttamaan kasvukeskuksiin, jossa heille perheineen tarvitaan uudet asunnot, koulut ym. Näiden kaikkien rakentaminen aiheuttaa päästöjä ja hävittää metsiä.
Kestävä ratkaisu on tehostaa metsänkasvatusta. Se tukee maaseudun elinvoimaisuutta, lisää hiilinieluja ja kasvattaa kansantuloa.
Tuolla toisessa jutussa Jussi Pesonen kertoi sellun kysynnän lisääntyvän 2-3 % vuodessa. Lyhytkuituinen lehtisellu kaipaa sitojaksi pitkäkuituista havuselluamme, jonka kysyntä tulee kasvamaan. Meidän pitäisi siis kasvattaa puumme niin, että hyödyntäisimme tämän kysyntäkasvun.