Ladataan...
Väitös: Hiilikorvaus kannustaisi jatkuvaan kasvatukseen
Väitöstutkimuksen mukaan hiilensidonnan kannalta on hyödyllistä myöhentää niin päätehakkuita kuin harvennuksia.
Tilaajille
Väitöstutkimuksen mukaan hiilensidonnan kannalta on hyödyllistä myöhentää niin päätehakkuita kuin harvennuksia.
Metsänhoito
Ko. tutkijan yhteyksiä metsätalouden eri näkökulmiin selviää nopeasti googlettamalla. Tällöin väitöskirjan aihe ja tulos ei ole yllätys. Ilmansuojeluyhdistyksen stipendiäkään ei jaksollisen kasvatuksen turvin olisi saatu.
Olikos tässä nyt jotenkin huomioitu se, että päätehakkuusta kertyy lähinnä tukkia, joka jatkaa hiilensidontaa rakennuksissa ym. kymmeniä tai satoja vuosia hakkuun jälkeen?
Kun päätehakkuukypsän metsän kasvu on hidastunut niin enemmän hiiltä saadaan sidottua jos metsä hakataan ja perustetaan jalostetuilla taimilla uusi nopeasti kasvava taimikko.
Harvennuksisssa ja sellusta tehtävissä tuotteissa kannattaa muistaa, että ne myös korvaavat fossiilisista tehtäviä tuotteita kuten muovia.
Tämä hiilensidontajuttu tunnetaan jo kansansadussa ”Hölmöläisten peiton jatkaminen”. Jos Suomessa jätettäisiin jotain hakkaamatta, niin se hakattaisiin jossain muualla täällä meidän maapallolla. Vaikka kaikki Suomen metsät musoitaisiin, niin ei puun ja siitä tehtävien jatkojalosteiden kulutus vähenisi maapallolla kuin hetkeksi. Pian syntyisi muualle tuotantolaitoksia, jotka saattaisivat olla saastuttavampia ja lisäksi metsänhoito tehottomampaa.
Siinä minä olen samaa mieltä, että harvennuksissa kannattaa jättää suremmat puut kasvamaan. En kyllä sisäistänyt sitä miten tämä sopii yhteen jatkuvan kasvatuksen ideologian kanssa.
Tutkija ei taida tietää sitä mitä myöhäinen harvennus tekee puun tulevalle kasvulle. Jos puun latvus taantuu liian pieneksi myöhäisen harvennuksen vuoksi, puun koko loppuiän kestävä kasvu on pienempi kuin oikeaan aikaan harvennettujen metsien.
Parhaiten vastaamme ilmastohaasteisiin hoitamalla metsiämme niin, että ne kasvavat mahdollisimman hyvin. Silloin saamme puutavaraa pitkäaikaiseen varastoitumiseen ja sitten paljon puutavarasta jalostettuja tuotteita korvaamaan fossiilista alkuperää olevia tuotteita.
Ei ollut jutussa perustelua miksi juuri jk:n lisääminen kannattaisi, jos hiilen sidonnasta maksettaisiin. Sama vähän epämääräseksi jäävä asia tuo harvennuksissa suurimpien puiden jättäminen, kun jk:ssakaan se ei ole päämääränä norm. hakkuissa. Jos maksettasiin hiilen sidonnan perusteella ja monimuotoisuutta haluttaisiin lisätä, niin kannattaisi suosia sekapuustoja ja jalostetun alkuperän taimien kasvatusta. Toki sekaan mahtuu jk:n metsääkin.