Venäjän hyökkäyssota koettelee myös Ukrainan metsäsektoria

Ukraina on Euroopan suurin metsänomistaja. Valtio on muuttanut lainsäädäntöä helpottamaan hakkuita ja puunmyyntiä.

Muun yhteiskunnan lailla Venäjän hyökkäyssota on koetellut kovalla kädellä myös Ukrainan metsiä ja metsätaloutta. WWF:n Ukrainan osaston mukaan maan metsistä lähes kolmannes eli noin kolme miljoonaa hehtaaria on tavalla tai toisella kärsinyt sodasta.

Ukrainan metsäviraston tuoreiden laskelmien mukaan metsäekosysteemille on aiheutunut noin puolen miljardin euron vahingot. Lisäksi metsäkoneita ja työkaluja on tuhoutunut kymmenen miljoonan euron ja muuta omaisuutta 30 miljoonan euron arvosta.

Ukrainan metsäsektori on tukenut maan sotaponnisteluja antamalla armeijan tarpeisiin puutavaraa ja kalustoa 25 miljoonan euron edestä.

Valtion metsätyöntekijöistä joka seitsemäs eli kaikkiaan noin 5 000 on siirtynyt armeijan palvelukseen. Heistä on äskettäisen virallisen tiedon mukaan kuollut 68 ja haavoittunut 113.

Ukrainassa on myös hyväksytty laki, jonka perusteella armeijan tarpeisiin saa hakata puuta sellaisistakin metsistä, jotka muuten ovat hakkuurajoitusten piirissä.

Sota kuristaa muutenkin Ukrainan metsäalaa. Ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainan metsistä hakattiin vuosittain vajaat parikymmentä miljoonaa kuutiometriä puuta. Tälle vuodelle ennakoidaan enää runsaan 12 miljoonan kuution hakkuita.

Toisaalta puun kohonneet hinnat tasoittavat tilannetta.

Euroopan suurin metsänomistaja

Ukrainassa on metsää yhteensä noin kymmenen miljoonaa hehtaaria. Metsät ovat yli 99-prosenttisesti valtion omistuksessa, mikä tekee metsiä hallinnoivasta Ukrainan metsävirastosta Euroopan suurimman yksittäisen metsänomistajan. Talouskäytössä metsistä on 3,4 miljoonaa hehtaaria.

Vertailun vuoksi: Suomen metsähallitus omistaa talouskäytössä olevaa metsämaata 3,5 miljoonaa hehtaaria.

Ukrainassa on perinteisesti korostettu metsien ekologista roolia, ja puolet metsistä on ollut erilaisten käyttörajoitusten piirissä. Sodan aikana monia lakeja on kuitenkin muutettu helpottamaan hakkuita ja puunmyyntiä.

Katse on jo sodan jälkeisessä ajassa, jolloin ulkomaiset yritykset ja investoinnit sekä viennistä saatavat tulot ovat tarpeen, kun maa jälleenrakennetaan.

Kaikki tämä on saanut ympäristöväen nousemaan takajaloilleen. Sen mielestä valtio on sodan varjolla ryhtynyt toteuttamaan pitkäaikaista tavoitettaan laajentaa metsien talouskäyttöä merkittävästi.

Toisaalta eräitä puunmyyntiä sääteleviä lakeja on kiristetty osana taistelua korruptiota vastaan.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänomistus Metsänomistus