Kahden kerroksen väkeä

Kaksijaksoisessa koivu-kuusisekametsässä hyödynnetään kasvupaikan koko potentiaali. Etenkin, jos ensiharvennushakkuu tehdään kevyellä kalustolla.

Koivuja pois, kuusille tilaa. Kaksijaksoisen metsän näkymää 1. harvennuksen jälkeen. Hakatuista puista tehtiin kelpo kauppa energiapuina. (Kuva Seppo Samuli)

Olisiko tämä nyt sitä EU:n tavoittelemaa luonnonläheistä metsänhoitoa? Koivut on toki aikoinaan istutettu alueelle, mutta niiden alle on syntynyt luonnonsiemenistä kattava ja tasainen kuusitaimikko.

Heinolalaisen Erkki Lähteen omistamaan kaksijaksoiseen koivu-kuusisekametsään tehtiin tänä kesänä ensimmäinen harvennushakkuu. Hakkuussa harvennettiin ylispuustoa eli pääasiassa noin 20-vuotiaita koivuja niin, että koivujen alla kasvavat kuusentaimet säilyivät ehjinä.

Näin tekemällä metsän kasvatuksessa päästään hyödyntämään sekä koivut että kuuset, eli rehevän kasvupaikan koko potentiaali ja metsän luontaisesti tarjoamat mahdollisuudet.

”Moni on tämän metsän kohdalla sanonut, että kuusitaimikon säästäminen ei onnistu hakkuussa, mutta olivat väärässä. Tähän nousee ihan täysitiheä kuusikko”, metsäalalla tunnetun professorin täyskaima Lähde sanoo.

Kuusenneulasten tummanvihreä väri ja taimien hyvät vuosikasvut kertovat, että puut ovat valmiita hyödyntämään harvennuksen myötä metsässä lisääntyneen valon määrän. Juurikääpäsienen aiheuttamaa lahoa ei kuusenkannoissa näy, mikä on tärkeä edellytys kuusialikasvoksen kasvattamiseksi.

Myös harvennuksessa pystyyn jätettyjä koivuja tulee kehua. Niiden suoria, oksattomia runkoja himoitsee jatkossa moni koivuvaneritehdas tai saha.

Erkki Lähteen 20-vuotiaan istutuskoivikon keskipituus on noin 17 metriä, joten puut ovat kasvaneet vuosittain melkein metrin pituutta. Jatkossa metsää käsitellään kuitenkin koivujen alle luontaisesti syntyneiden kuusentaimien hyväksi. (Kuva Seppo Samuli)

Metsuri-traktorimenetelmällä

Lähteen kaksijaksoinen koivu-kuusimetsä on hyvä esimerkki tilanteesta, jossa metsurin ja maataloustraktorin yhdistelmä pystyy vielä kilpailemaan puun kaadossa isojen metsäkoneiden kanssa.

Erityistä hyötyä tulee siitä, että Valmet-traktorin ja sen perässä keikkuvan metsäkärryn jäljilltä metsään ei synny hakkuussa leveitä ajouria. Koivujen alla kasvava kuusitaimikko pääsee hyödyntämään vapautuneen kasvutilan tasaisesti.

”Korjuujäljessä ei ole parantamisen varaa. Kuuset ovat säästyneet vaurioitta, eikä puunajosta ole syntynyt metsänpohjaan painaumia. Kun menee muutama vuosi, näitä ajouria ei enää kunnolla löydä täältä”, Lähde sanoo.

Hänen mukaansa monet nykyajan leveistä metsäkoneista – erityisesti puunajokoneista – sopivat huonosti kulkemaan ensiharvennettavissa metsissä. Kysymys on myös, onko ensiharvennettavan metsän pieniä runkoja kustannustehokasta korjata isoilla koneilla.

Lähteen koivu-kuusisekametsän hakkuu onnistui hyvin keskellä kesää eivätkä kuusentaimet vaurioituneet puunkaadossa. Taimiaineksen säästämiseen tähtäävän hakkuun paras ajankohta ei välttämättä olekaan talvi, kuten usein suositellaan.

”Talvella pakkasella kuusentaimien latvat olisivat olleet kuin lasia”, Lähde arvioi.

Ensiharvennuksesta kertyneet puut myytiin tien varressa energiapuuksi. Sille oli Lähteen mukaan hyvä kysyntä. Hehtaaria kohden energiapuuta kertyi 50 kuutiota eli mottia.

Lähteen koivu-kuusimetsän edellytyksenä on ollut, että kuusentaimia on syntynyt metsään runsaasti eikä niiden kasvu ole alkuvaiheessa tyrehtynyt.

”Ilman koivuja tässä ei olisi näin hyvää luontaista kuusentaimikkoa. Koivut varjostivat sopivasti heinää ja muuta kasvillisuutta niin, että koivujen alle syntyneet kuusentaimet pärjäsivät kilpailussa kasvutilasta.”

Koivut olisivat myös suojanneet kuusentaimia hallanvaaralta, jos alueella sellaista olisi ollut. Seuraavan kerran metsää harvennetaan 15–20 vuoden kuluttua, ja silloin koivujen ja kuusten sekaan voi päästää jo isommankin metsäkoneen.

”Koivuja voi jättää muutamia pystyyn vielä seuraavassa harvennuksessa. Niihin kehittyy aikanaan erittäin laadukasta tyvitukkia.”

Kemeratukea kohteeseen ei saatu, sillä se oli ennakkoraivattu jo reilusti aiemmin. Lähteen mukaan tukibyrokratia ei aina sovellu metsätöiden rytmiin.

 

Kaksijaksoinen metsä

  • Puut kasvavat metsässä kahdessa kerroksessa. Tyypillisin tapaus on koivikko, jonka alla kasvaa kuusitaimikko.
  • Seurausta puulajien luontaisista kasvuolosuhdevaatimuksista.
  • Taimina ja nuorina puina kovaa vauhtia kasvavat lehtipuut valtaavat avoimen tilan.
  • Kuusi on puolivarjopuu, joten kuusentaimet menestyvät myös suurempien puiden alla alikasvoksena.
  • Kaksijaksoisessa metsässä voidaan varovaisilla hakkuilla hyödyntää puun kasvatuksessa ensin ylispuusto ja sitten alikasvoskuusikko.Lähde: Metsänhoidon suositukset

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito

Keskustelut

Kuvat