Samasta pisteestä otetut kolme kuvaa näyttävät eron samanikäisen koivikon ja hoidetun kuusikon välillä. Tuotto-odotukset jäävät koivun kohdalla valitettavan laihoiksi.
Samasta pisteestä otetut kolme kuvaa näyttävät eron samanikäisen koivikon ja hoidetun kuusikon välillä. Tuotto-odotukset jäävät koivun kohdalla valitettavan laihoiksi.
Metsänhoito
Taimikkovaiheessa koivut osin päässeet kuusitaimikon ylispuiksi. Ei ole yhtiö(?) hoitanut taimikkoa ajallaan oikein .
Kun laskee mukaan myös koivun nopeamman kasvun alle 45 v. puiden nuoruuden aikaan, niin kuitupuuta koivikosta saa eh:ssa yleensä enemmän kuin kuusikosta. Kuusikko menee edelle kasvussa ja tuotossa vasta sen jälkeen.
Kerran onnistuin kasvattamaan n hehtaarin kuvion, jossa oli n 800 koivua ja 1 400 kuusta ensiharvennukseen. Siinä oli kasvu n 20 % parempi kuin puhtaassa kuusikossa. Mukavalta näyttää harvennuksen jälkeenkin. Seuraavassa harvennuksessa taas lisää koivuja pois ja jätetään kasvamaan enintään sata runkoa.
Jo kuviota hoidetaan koivikkona poistamalla harvennuksissa puita huonolaatuisimmasta päästä niin kyllä siitä tuottoakin tulee. Koivulla on jokerina laatutyvi, josta voi saada hyvän hinnan.
Mulla oli kerran järeitä joskus suojuspuiksi jätettyjä kuusia, joissa oli pitkät oksattomat tyvet. En ainakaan silloin löytänyt ostajaa, joka olisi maksanat yhtään enempää noista tyvistä tai rungoista.
Suorittavalle jäi pakkomielle päälle. Kyllä, Puuki edelleen oikeassa ja koivujen kuvien laatukaan ei aivan ole vertailukelpoinen ykköskuvan kuusien laadun kanssa. Pitäisi vertailla hiukan samankaltaisia palstoja. Minulla on nyt istutettuja rauduskoivikoita ja uskon että kun ne tulevat viidentoista vuoden ikään hyvässä maaperässä voin näyttää kuvia koivikon tuotto-odotuksistakin. Aivan varmasti saadaan yhtä tasainen koivikko kuin suorittavan mallikuusikkokin on. Ei ole tarvinnut koivujen hakea valoa kuusten puristuksessa.
Mulle paras on 3 kuva joka näyttää sekametsältä sinne sekaan vielä vähän esim leppää tai pihlajaa niiin avot voisi olla kun omat sekametsät. Puhtaat koivikot/kuusikot on tylsiä.
Samantasoista propakantaa saa kyllä, jos haluaa aatettaan oikein julistaa, kun ottaa kuvasarjoja hoidetusta – puhtaasta rauduskoivikosta. (Nuo kaikki koivut eivät ole rauduksia)
Ja verrokkina hoitamattomasta kuusikosta.
Minulla olisi peltoon istutettua rauduskoivikkoa, -ikä n 26 vuotta ja kaikki valtapuut tukkikokoisia. Jos olisin tarvinnut enemmän polttopuuta taikka ehtinyt tehdä pientä hankintakauppaa, olisivat kaikki koivut tukkikokoisia. (Entisellä pellolla)
Jos ”Pekuloottemahan ruvetahan” (Juha Mieto) – Avohakkuun paikka ja uusien jalostettujen raudusten istutuksen aika olisi nyt, mutta kuusikkoon vasta parinkymmenen vuoden kuluttua. Eli rahat pois 25 vuodessa ja toinen kierto samaan putkeen.
Kumpi tuottaa enemmän a` puuta, b` rahaa, kun kasvatetaan puukaupparahatkin sijoittamalla ne vaikka Metsäliiton osuuksiin.
Jätkältä helpon asiallinen kysymys. Antaa ny muiden vastata etten vaan suorittavan mielestä ohjaile mielipiteitä vikasuuntaan.
Hyvässä kasvussa oleva kuusikko sijaitsee viereisen koivuvaltaisen n. 10ha:n kuvion vieressä(edellinen kuvasarja samalta kuviolta) Jonkinmoista toimintaa koivikossakin on ollut lahoista raivauskannoista päätellen ,mutta hommat ovat jääneet vaiheeseen kriittisellä hetkellä. Uudistamisen toteuttaja ei ole nykyinen omistaja. Kylmenneessä kylässä on lukuisia samankuntoisia tai paljon huonompia palstoja ,jotka ovat päätyneet yhtiölle kauppojen seurauksena .
Koivujen kasvattaminen vaatii osaamista ja oikein ajoitettuja toimia . Liika tiheys syö mahdollisuudet myös kaksivaiheiseen kasvatukseen. Koivujen alle ei ole kehittynyt riittävästi kasvatuskelpoisia havupuita ja niidenkin latvat ovat osin piiskautuneet pilalle.
Leimikon puulajikertymät on arvioitu korjuusuunnitelmassa pahasti pieleen. Poistuma kuusten osalta jää leimikossa satoja kuutioita vajaaksi.Koivua on puolestaan siunaantunut lähes kaksinkertainen määrä arvioon verrattuna. Poistettujen koivujen keskijäreys 95l/runko. Havupuiden 75l/runko. Kyseessä siis ensiharvennus.
Henkseleitä ei paljon paukutella ,kun päätehakkuu koittaa. Onneksi tavara tulee ”omaan” käyttöön ja lähes kaiken saa lasketella suoraan kuitukasaan. Haaveet laatutyvistä voi haudata jo tässä vaiheessa. Yleinen käytäntö on ,että huonolaatuisilta palstoilta ei edes yritetä tehdä tukkia. Katkontamatriisista puuttuu tällöin tukki kokonaan. Tätä taustaa vasten kannattaa miettiä , kumpi palsta tuottaa paremmin . Kuusikko ,vai koivuvaltainen palsta kuvissa.
Suorittava varmasti tuossa loppupuolen tekstissään oikeassa, yhtiön palstoilta ei tukkia tehdä lainkaan. Miksi tehtäisiin kun sitä saa ostaa meiltä pöljiltä mo:ilta halvalla. Kuitua tietenkin, sillähän osinkoja jaellaan. Ja maksellaan yhtiöystävälliselle hakkurille ehkä 0,15 tuotantolisä tunnilta. Eläköön vapaa sopimusyhteiskunta!
On jopa aika typerää verrata yhtiön käytäntöjä yksityisen metsänomistamisen ja sen hakkuiden toteutumisen tuottoja. Eihän siinä puhuta samasta asiasta edes. Joten ”tätä taustaa vasten” voit suorittava painaa kuitua aivan sata lasissa. Ei paljon hääläytä sun oppikoulus.
Kuvan kommentti: Koivu kasvaa, mutta kuusi tuottaa on oma kokemuksenikin. Harvakseltaan koivuja kuusikossa sopii, mutta on haasteelista kylläkin.
Kuvien koivu-kuusi-sekametsä on kaikesta päätellen kasvanut siten, että koivut ja kuuset on ~ saman ikäisiä. Kuuset jääneet alle- Ei ole siis ”oikeaoppinen” 2-jaksoinen metsä, jossa koivut kasvatetaan ensin , ehkä harvennetaan kerran ja pääasiassa vasta sen jälkeen aletaan suosia alikasvoskuusikon syntymistä & menestymistä.
Jos pääasiassa suosii havupuun kasvatusta lienee selvää että asiasta saa juuri sen käsityksen että kuusikko tuottaa. Jos on pääasiassa lehtipuun kasvattaja voi saada aivan toisenkinlaisen käsityksen. Minä esim. en ole yhtäkään kuusikkoa uudistanut enää kuuselle vaan lehtipuu tulee aina kasvatuspuuksi. Ja kuten Puuki yllä mainitsee kuusta voi kasvattaa sen alle ja suunnata seuraava puusukupolvi jälleen enemmän havulle. Mutta sekametsä ensin ja vaikka vielä toisinkin.
Olen ostotiloilta koivikoita hakkuuttanut, eikä ole taloudellinen lopputulos hääppöinen ole ollut kuusikon lopputulokseen nähden ollut. Olipa aikanaan kuva koivikostani UPM:n MetsänHenki lehdessä. Kuvassa näkyi siniset täplät koivuissa, mistä oli tulossa erikoistyveä. Ei nuppikuormaa tullut, vaikka kauppa likimain tuhat mottia oli. Lehtikirjoitus kylläkin hehkutti, miten hinnakasta laatutyvi on, joten uskoa koivikon kasvatukseen siinä luootiin. Itseltä usko mennyt, vaikka kymmeniä hehtaareita olen istuttanut. Sama pätee kyllä visakoivuihinkin, hinnat laskevat sitä mukaan, kun tavaraa markkionoille tulee.
Parhaat tukkikoivut kasvaa sekapuina havumetsissä. Vähemmän vikoja kuin istutuskoivikoissa. Lopputulos riippuu paljolti puutavaralajien hintaeroista. Nykyään ko-kuidun hinta on parantunut suhteessa havukuituun ja ko-tukin hinta laskenut esim. 20 vuoden takaisista ajoista, kun sen hinta oli suunnilleen sama kuin havutukin. Metsän terveysasiat ja selviytyminen muuttuvissa olosuhteissa on entistä tärkeämpää tulevaisuuden metsissä . Siksi puhtaat kuusikot ei ole oikein suositeltavia eikä varsinkaan kuivahkojen maiden kuusikot joissa esiintyy yl. eniten ötökkätuhoja.
Kyllä sinne kuusikkoon hyvin 100 koivua mahtuu ,mutta ei tuhatta. Kun istutuskuusikon puulajisuhteet ovat ensiharvennusvaiheessa 80/20 koivun hyväksi ,on menetyksiä luvassa.
Kivenheiton päässä kuvan palstalta on tila ,jossa korjataan isot alat kokopuuna energiaksi aukkohakkuuna ,kun vanhat uudistusalat ovat kehittyneet leppä/koivu/haapa/pihlajavetoisina toivottomaksi raippaviidakoksi. Tämä on pitkään aikaan ensimmäinen näkemäni energiapuusavotta. Kyseinen hakkuutapa on ainoa mahdollinen niissä olosuhteissa. Tilanteen voi korjata vain avohakkuulla ,kun puuston elävä latvus on kuihtunut olemattomiin. Vielä reilut kymmenen vuotta sitten kyseiset rääseiköt olisi voitu pelastaa edes jonkinlaiseen kasvuun raivaamalla raskaalla kädellä liika risukko pois. Nyt on vain tyydyttävä kärsimään tappiot ja tehtävä uusi yritys. On aika lohduton näky katsella laajaa avohakkuualaa ,jonka ainoa tavaralaji on pelkkää energiapuuta miehenkorkuisissa kasoissa. Sen rinnalla tämä koivuvaltaiseksi kehittynyt sekametsäkin näyttää hyvältä.
Voi olla ettei se mo joka ne avohakkuualat on siellä e-puuta tehnyt huokaile ollenkaan huonona. Voi jopa myhäillä tyytyväisenäkin. Aika nopea metsän kasvatuskuvio kuitenkin tuo nollasta-e-puuhun ja takaisin nollaan. Kaksikymppiä ja kaksikymmentä vuotta otaksuisin taas! Se kertaa aika nollavähän työtä- ei paha.
Oletusarvona voi pitää kait hyvinkin parikymppisen e-puuhakkuun saantoa noin 150m3:ta jolloin parinkympin kuutiotaksalla kilahtaa kolme tonnia tilille ja sehän on aivan vertailukelpoinen lähes minkä vain puutavaran kasvatukseen kunhan valmistusaika otetaan huomioon. Jota täällä ei ole vielä ainakaan oikein onnistunut näkemään, sellaista ikäänkuin tervettä heräämistä metsän monipuolisiin kasvatusmahdollisuuksiin.
Meinaatko ,että kokopuuna korjatusta tavavarasta maksetaan 20€/motti???
Kukkuuu! Tuskin saavat edes uudistamiskuluja peittoon. Ei ole avolla kemera apuna.
Eipä tarviikkaan. Minulla on sellainen tarjous itsellänikin tallessa. Suorittavalla vain kukkuu päivästä toiseen ja hiukan kolmanteenkin.
Pitää huomioida ettei kaksikymppinen e-puumetsäkään ole enää mitään puskaa vaan kunnon runkomuodolla olevaa kuitutavaraa. Joskin menee tässä suhteessa polttoon mutta silti saanto ja järeys litroissa aivan hyvä. Ja tuntuu olevan hyvinkin haluttuja hakkuita ainakin Satakunnassa. Nytkin kun kävin Pohjois-Satakunnan palstalla oli yksi naapurin rantametsäkuvio hakattu paljaaksi ja kaikki samaan kasaan. Päässä lappu Kumeko-Forest. Oli kyllä aivan tukkijäreyteen asti sekä kuusta, haapaa, ja paljon koivua.
Näkyy tuo keskimääräinen kantohinta kokopuun kohdalla olevaan tällä hetkellä 4,52€/motti. Asian voi tarkistaa Metsälehden hintaseurannasta.
Keskimäärin suorittavan höpinätkin ovat nollatasoa joten aika tasaväkistä tilastoissa. Vuosi sitten minulle tehdyissä tarjouksissa oli 17,00 euroa e-puun päätehakkuun kantohinta ja ala ei olisi ollut edes iso. Oletan hyvinkin nyt sen 20,00 olevan jo arkipäivää koska ainakin työkaveri-ex sai paremmankin keskihinnan juuri myös rantapalstan metsäosuuden siivouksesta päätehakkuussa. Kumeko silloinkin hänellä, minun suosituksestani. On myös aivan normaaleja puulajitarjouksia joissa e-puuyritys antaa jopa paremmat lajikohtaiset hinnat kuin vakiintuneet ostavat.
Kokopuun kantohinta on vain muutaman euron koska kemera kompensoi sitä pienpuun harvennuksilta saatavan puun hintaa jotta homma on edes mahdollista. 420/35 + 4,5 = 16,50 . Yhtiö maksaa korjaajalle tavallista suurempaa yksikkötaksaa koska puut on pieniä. Yhtiön maksama kantohinta jää minimaaliseksi ja kemeratuki mahdollistaa sen, että puuta voidaan myydä ja saadaan taimikot kasvukuntoon tuottamaan tulevaisuudessa paremmin lisäeuroja myös valtiolle. Toki mm. sähköveron muodossa valtio ottaa jakamansa e-puutuen takasin jo aiemminkin.
Totesin aiemmassa kommentissani ,että kyseessä oli energiasavotta avohakkuuna. Ei tipu kemeraa ,joten on tyytyminen kuorruttamattomaan kantohintaan. Kumpi valehtelee ,Jesse vai valtakunnallnen hintatilasto?Kyse oli keskimääräisestä hinnasta ,joten alempaakin hintaa maksetaan.
Omakohtaisena kokemuksena voin kertoa ,että monta potentiaalista energiapuukohdetta jäi aikoinaan tekemättä ,kun aukoksi hakattaviin ryteiköihin ei saanut kemeratukea.
Valtakunnallinen hintatilasto valehtelee koska ei pysy ajantasalla e-puun kantohinnoissa mistään päin valtakunnan puukauppoja. Satakunnassa sattuu olemaan siitä onnellinen tilanne että täällä on voimakas e-puun ostaja mutta valitettavasti sen merkitys, kuten ei Visakallonkaan seutukunnilla olevan ostajan, ole valtakunnan tilastoja muuttava juuri lainkaan kun pääosa avohakkuiden e-puuta on latvusmassaa. Kyllä suorittava tämän tietää mutta pitää yrittää vääntää kun tuollaista suuntaustaan kerran paatostaa. E-puun hintatilasto ei tule varmaan hetkeen vielä korjaantumaan koska suurissa massamäärissä latvusmassaa ei aivan heti jonkun alueen erikoistoiminne näy. Huomautan kuitenkin että ihan perusenskassakin kemeralla sain aivan erimoisen e-puun korvauksen kuin suorittavan keskihintahekuma kertoo. Ja osto vielä valitteli että onhan se huono mutta kun ei määrä ole kovin iso mitä hakkuusta tulee. Muuthan meni normaalina kuitutavarana niiden hinnoilla.
Etelä-Suomessa kokopuusta maksettiin vain 2,98 €/ motti ja karsitusta rangasta 3,68€/motti ilman kemeroita. Lisäksi on isoja alueita ,joilla energiapuuta ei osteta ollenkaan. Keski-Suomessa kokopuulle ei ole ilmoitettu edes hintoja. …että Jesse vetää nyt ihan rauhassa henkeä energiapuuinnostuksen lomassa. Tulee isoja pettymyksiä ,jos odotukset ovat noin totaalisesti pielessä.
Taitaa Visan ja Timpankin kuusikon päätehakkuulta kertyä enemmän energiaksi kelpaavaa latvusmassaa hehtaarilta ,kun Jessen leimikoista runkopuuta vastaavaan tarkoitukseen. Uudistavat aukkonsa pelkillä hakkuutähteistä kertyvillä tuloilla.
Ei minun tarvitse mitään pettymyksiä kärsiä. Täällä on yritys joka ostaa vallan energiapuuta ja maksaa siitä jopa normaalisetin hintoja. Sinne menee kyllä näköjään samaan kasaan jopa tukkikoon havupuutakin mutta sehän on heillä pelin henki. Valitettavasti myös tältä osin tilsto ”haukkaa paskaa” koska tällainenkaan ei näy tilastoisaa e-puuna vaan menee puulajikohtaiseen hinnoitteluun. Heidän ostonsa käy aina paikanpäällä tarkastamassa leimikon ja tekee vasta senjälkeen tarjouksen. On vielä sähköpostissa edellsetkin tallessa. Koska aion uudistaa tarjouspyynnön lähikuukausien aikoihin.
Minulla karsitun energiapuun hinnat ilman kemeroita ovat vaihdelleet 5-10 euron välillä. Kokopuun hinnat ovat vastaavasti vaihdelleet 3-5 euron välillä.
Latvusmassakauppaa ei pidä sekoittaa muuhun energiapuukauppaan, koska kysymys on eri asioista. Latvussakaupassa mottimäärä johdetaan ainespuun mottimäärästä, ja mottihinta vaihtelee kaupasta riippuen joskus hyvinkin paljon. Karsitun energiapuun hinnat ilman kemeroita ovat olleet viime aikoina 10-17 euroa ja kokopuun vastaavasti 5-7 euroa.
Visakallo sentään oikeilla hintasävelillä. Noin juuri ja sinällään aivan muuta kuin suorittavan tilastokikkailu. Latvusmassa vain pitää suuren kuvan aivan ulapalla koska se kattaa valtaosan e-puun markkinasta.
Hyviä samoja hintoja maksetaan keskisuomessa kun Visalle, täällä Äänekosken lähiympäristössä, ja kun latva on 2cm ja kemerat päälle niin ei tarvitse miettiä kahta kertaa minne ensiharvennukset laittaa..
Tämä energiapuu-asia lähti liikkeelle keeskustelussa pilalle menneen riukumetsän avohakkuusta kokopuuna energiaksi. Ei tule kemeraa. Hakkuutähteiden osuus ei vääristä energiapuun keskihintaa ,koska kaikki jakeet on hinnoiteltu erikseen. Hakkuutähteet , kannot ,kokopuu ja karsittu ranka on käsitelty erikseen ja jokaiselle on muodostunut oma keskihinta. Korkeinta keskihintaa karsitulle rangalle on maksettu Etelä-Pohjanmaalla. 9€/kiinto. Valtakunnan keskiarvo on vain puolet siitä. Parempia hintoja voidaan toki maksaa ,mutta huonompaankin on varauduttava.
En laskisi kuusentaimikkoa pilalle näillä spekseillä paremman taloudellisen tuloksen toivossa.
Sehän on suht. vauhdikasta hommaa kerätä puut oksineen e-puuksi, kun ei tarvi karsia. Osa latvuksista kannattaa kuitenkin kokopuukorjuussakin jättää maaperää parantamaan , varsinkin jos puukasat ei ehdi kuivua palstalla. Kun rankapuusta tai kokopuusta saa kemeran kanssa saman kuutiohinnan kuin eh-kuidusta , niin kannattaahan se teettää ennen kuin antaa taimikon mennä pilalle. Tekijän ammattitaidosta, olosuhteista ja konekalustostakin on kiinni onnistuuko mh:llisesti hyvin vai ei.
Kokorunko energiapuu päätehakkuu, jossa kaikki energiapuuksi lienee aika harvinainen, eikä ole tavoiteltu tilanne, vaan laiminlyönnin seuraus (poikkeuksena ehkä hybridihaapa). Tilastojen 2,98€ /m3 ei kuitenkaan kuvaa hyvin sellaisesta saatua hintaa.
Suorittavan ”uhkailu” on naurettavaa. Jos satakunnassa maksetaan e-puusta asiallisesti niin samapa tuo silloin mitä jossain muualla ei makseta. Kuten myös täällä muidenkin ilmoittamilla maakunnilla. Kuten Apli esim. Ei tämä nyt NIIN harvinaista herkkua tunnu olevan. Täällä näkee aukoiksi tehtyjä ja kaikki puitu samaan kasaan. Onhan joku rantapalstakin arvopuustoltaan aika vähäinen ja kaikensortin lehtipuun osuus iso. On silloin hienoa että edes löytyy ostaja joka on vielä jopa valmis hyvin maksamaankin hyvästä määrästä kuutioita kuitenkin. Ei se ole muusta tavanmetsänhoidolta pois.
Ensiharvennus on sellainen kohde oli sitten energiaksi tekoa vähän tiheämmässä metsässä tai kuiduksi harvemmassa niin motokuskin ammattitaito ja sanotaako kärsivällisyys näissä punnitaan. Onneksi löytyy näitä jotka homman hallitsee.
Nuori motokuski ainakin viimeksi päätteli että on mukava tehdä tällaista keppimetsääkin välillä ettei tarvii kotona maata. Kun oli jo keväällä lomautettu tämän pandemian myötä. Hyvin riitti kärsivällisyys ja niinhän sitä työssä pitääkin. Miksi itkeä jos tavara on hiukan pienempää kun konekkin kestää pidemmän välin ilman remontteja. Kelvä työ ja sopiva aikamääre, siinä hyvät eväät e-puun käsittelyille.
Kovat on odotukset motokuskia kohtaan. Taitaa olla runsas pari tuhatta vuotta siitä ,kun mahdottomiin suorituksiin pystyvä olento viimeksi vieraili maan päällä. Jos ilmestyy uudestaan ,on maailmanloppu käsillä. ?
Käytännössä sinne energiapuuleimikolle joutaa vain se nuori ja kokematon kuski ja hänkin vasta kelirikkoaikaan. Ei mene hyvä pilalle ,jos osaaminen vähän on hakusessa.
Todella, suorittavalle mahdotonta! Se on kyllä huomattu. Silti näyttää työmaat olevan hyvinkin lähellä e-puutasoa. Mutta ammattiylpeys on hyve josta voi pitää tietysti kiinni, ainakin puheissa.
Suorittava on siinä mielessä oikeassa, ettei kaikki motokuskit koskaan sovellu energiapuun korjuuseen. Ainakin meilläpäin he ovat erittäin kokeneita, ja se näkyy kyllä työnjäljessä.
Hyväkään kuski ei tilannetta pelasta ,jos puusto on hoitamattomuuden takia pilalla. Toisaalta energiapuubisnes on niin huonosti tuottavaa ,että hyvien kuskien palkkaamiseen sille sektorille ei rahkeet riitä . Ja kukapa terveellä ajattelulla varustettu niihin vanhoihin ,päivettyneisiin ja homeisiin työkoneisiin edes lähtee terveyttään pilaamaan.
Ei ainakaan täälläpäin energiapuun korjukoneet ole vanhoja ja homeisia, eikä asenteetkaan ole sellaisia.
Omia ensiharvennuksia on tehnyt lähinnä 2 motokuskia viiime vuosina sekä kuiduksi että myös energiaksi, suht tiheitä sekametsiä olleet ja hyvin on menny vasta loppui 4ha joka tehtiin energiaksi. Toinen kuski tehnyt näitä hommia yli 25v toinen vajaa 10v jotenka kokemusta molemmilla eikä mitään ihan nuoria poikia enää(: Viimeksi Metsäliiton pikku pomo kävi kattomassa ja kehumassa jälkeä, heillä kun oli naapurillani suht iso 2000 motin hakkuu jota kävi myös katselemassa.
Nuoremmat kuskit on varmaan näppäriä koneenkäyttäjiä, kun useimmilla on tietokonepelitaustaa kuitenkin olemassa, ja hankalammatkin kohteet onnistuu paremmin kuin vanhoilta parroilta jotka alkaa olla jo liian hidasliikkeisiä köntyksiä moton puikkoihin. Täällä on muutamia koneyrittäjiä joilla on keskikokoisten tai pienehköjen koneiden koneketjuja ja hyvin riittää töitä , ja varmaan kannattaakin myös pienemmän puun korjuu koska niitä pääasiassa tekevät. Uudehkoja koneita niillä on eikä mitään romuja.
Keskustelu livahti vähän sivuraiteille ,mutta tuskin on motokuskin asenteesta tai kalustosta kiinni ,jos palstan puuston puulajisuhteet ovat kääntyneet ajan saatossa hoidon puutteessa päälaelleen ja latvus hävinnyt olemattomiin. Näitä ne energiapuuleimikot pääasiassa ovat vähääkään asiaa kaunistelematta. Kun metsä on kasvatettu suositusten mukaan , energia saadaan vähimmällä vaivalla ja pienimmillä kustannuksilla jalostuksen sivuvirroista .
Suorittava voi olla huoleti. Jos ikä riittää eläkkeeseen niin miksi kiukutella alle eläkeikäisille heidän viitseliäisyydestään tehdä vielä töitäkin. Hakkaa sinä niitä päätehakkuita vain, sopii varmasti sinun vartalollesi paremmin. Kun tähystelet niitä latvoja niin ryhtikin paranee ihan huomaamatta.
Suorittavalta on näköjään kadonnut energiapuun konaistarpeen mittasuhteet. Jalostuksen sivuvirrat ovat jo täyskäytössä. Niiden lisäksi tarvitaan yhä suurempi määrä myös varsinaista energiapuuta. Turpeen ja kivihiilen alasajo ei ainakaan energiapuun tarvetta vähennä. Sekin pitää muistaa, että yhä pienempi osa energiapuusta tulee ns. hoitamattomista kohteista. Yhä suurempi osa tulee hoidettujen metsien ensiharvennuksista ja 2. harvennuksista. Monet meistä tekevät nykyisin puukauppoja, joissa runkojen tukkiosuus menee sahoille ja kuitu- ja latvaosuus energiapuuksi. Mikä tässä on suorittavalle niin vaikeaa käsittää ja hyväksyä?
Kyllä juuri näin kun Visa kertoo… Olen kyllä yrittänyt parhaani hoitaa taimikoita ensiharvennukseen ja aina niistä olen saanut tarjouksia kun olen enskoja myyntiin laittanut, on totta että myös risukoita tehdään energiaksi ja hyvä niin mutta kuitupuuta yhä enemmän, se on hyvin yksinkertaista matematiikkaa metsänomistajalle minne puu menee.. Toisaalta onhan se vähän hullua kun mailman suurimpia sellutehtaita edustava Äänekoski sijaitsee 35km päässä ja havukuitu menee kemeran tuella polttoon..
Energiapuuta tarvitaan toki lisää ,mutta kuten olemme huomanneet , ostokanavia on viritelty ja testailtu ahkerasti tuontia ajatellen. Ei oikein uskota kotimaisiin voimiin .Ei ainakaan siihen ,että saataisiin tavaraa kaikin ajoin varmasti ja riittävästi.
Pienpuuta keräilemällä homma menee reisille jo alkumetreillä ja paksumpaa puuta tarvitaan tuottavampiin tarpeisiin. Hyvän raaka-aineen polttaminen on kansantaloudellista tuhlausta. Jos puuaines saadaan järeytymään nykyistä nopeammin hoitotoimia tehostamalla ,voi tavaraa riittää kaikkiin tarpeisiin ja korjuukin on kannattavaa ja joutuisampaa ,kun ei tarvita erikoiskoneita pelkästään pienpuun keräilyyn. Valitettavan moni energiapuusavottaan suunniteltu kone on ison osan vuotta toimettomana eikä sen aiheuttamia kuluja voi kuolettaa tekemällä korvaavaa työtä. Kohteita maassa olisi pilvin pimein ,mutta suuri osa on kooltaan liian pieniä eivätkä kaikki muutenkaan päädy suurista odotuksista huolimatta kauppojen kohteiksi.
Odotukset energipuun korjuulla saatavasta hyödystä metsien hoidossa ovat monilla kohtuuttoman optimistiset. Olen hiljakkoin hakannut muutaman hehtaarin harvennuksen ,jota on edeltänyt energiasavotta. Hakkuuohjelmaan oli ympättty kaikki mahdolliset tavaralajit pikkutukkia myöten ja työlajiksi merkitty harvennus(ei eh). Mitä veikkaatte toteutumaksi ,kun koivuvoittoisen leimikon poistettujen runkojen keskitilavuus on 70 litraa ja kokonaissaanto 35m3/ha ? Tällaisia kohteita niistä energiaksi harsituista pienpuupalstoista aikanaan syntyy.
Mikähän ihme siinä tuontienergiassa suorittavaa niin tyydyttää? Kai ne sielläkin on kasvaneet ja korjattu aivan samoilla elkeillä kuin suomesaakin. Paitsi että jäljen joka jää ei ole mitään väliä. Siellä jää nk. herran haltuun. Taitaa ne aika monen kokoiset koneet huilata osan vuotta, ei kai e-puun hakkuuseen suunnitellut pienemmät mitenkään poikkeus ole. Oletan ettei aivan moni isokaan moto ole tänä vuonnakaan tunteja aivan suunnattomasti takonut. Senverran hiljaista on metsissä ollut. Mikähän ongelma tuo hänen esimerkkinsä sitten lie. Minusta ei muun kuin suorittavan ja kohteen nimikkeen. Normaali ensiharvennus.
Tämä ”Jessen normaali” on varsin valaiseva esimekki siitä ,että kovin kummoiseen kuntoon ei hoitamatonta nuorta metsää energiapuuta korjaten saada . Jesse täytyisi pyytää mukaan konsultoimaan ,kun isäntä näkee olemattoman laihan mittaustodistuksen tukin ja pikkutukin osalta. Voi olla ,että selitykseksi ei riitä ,että tilanne on ihan normaali…
Noinhan siinä voi käydä, että leimikko ei vastaa todellisuutta sinnepäinkään jos ei käydä paikanpäällä vaan katotaan jostain vanhasta suunnitelmasta tai metsäänmenipistefi:stä puustotiedot. Suosituksista puheen ollen, kun 20 vuotta sitten oli suosituksissakin e-puutaimikoiden perustamisesta puhetta, niin ei ole aina mo:n oma syy pelkästään , jos ei ole sopiva kohde motomiehelle . Ja osa niistä silloin kasvatetuista taimikoista ja nykysistä e-puuleimikoista on ihan hyvin korjattavissa olevia.
Täällä suorittavan edustaman alueen eteläpuolella on tullut tietoa, että energiapuun hinta ylittää jatkossa kuitupuun hinnan yhä selvemmin. Suorittavan alueen käytännöt eivät siten edusta koko valtakunnan tilannetta.
Noin varmasti tulee olemaan. Mitä varmimmin myös täällä satakunnassa voimakas toimija pitää huolta että pystykaupoilla tehdään tiliä ja saadaan kerralla aina paljon massaa. Muutama tukkimotti ei paljon heilauta sitä ostajaa. Tuskin edes ottaa erilleen jälleenmyyntiin.
Tukki kelpaa hyvin energiapuun hinnalla ,jos vain mahtuu tekovehkeiden kitusiin.
Huom suorittava, mainitsin että normipystykaupoilla mutta silti aivan vähäisiä tukin erikseen ottoja ei näy olevan. Aivan normaalin kokoisilla Komatsuilla tekee.
MHY:n edustaja valmistelee viime talvena rästiin jäänyttä naapurien kanssa tehtävää yhteishakkuuta. Oli jo puhetta että kuitu voi hyvinkin mennä energiaksi hinnan ja kysynnän puolesta. Lounais-Suomi kyseessä. Rauman satamaan tulee usein tavaraa Virosta ja Ruotsista laivalla metsäteollisuuden tarpeisiin, että on joku pielessä.