Euroopan metsämaat toipumassa 1980-luvun happamasta laskeumasta

Luonnonvarakeskuksen mukaan tilanne on parantunut rikkipäästöjen rajoittamisen ansiosta.

Happamat sadevedet olivat yksi suurimmista ympäristöuhkista 1980-luvun Euroopassa. Asiaa pyrittiin korjaamaan kansainvälisillä sopimuksilla, jotka rajoittivat maiden rikki- ja typpipäästöjä.

Sopimuksilla on ollut vaikutusta, sillä nyt Luonnonvarakeskus kertoo, että maaveden sulfaatin, kalsiumin, magnesiumin ja kaliumin pitoisuudet ovat pienentyneet Euroopan metsämaissa.

Asiaa selvitettiin ICP Forests -ohjelman kansainvälisessä tutkimusryhmässä, jossa Luonnonvarakeskus oli mukana.

”Tämä on hyvä uutinen metsämaiden kannalta, sillä maaperän ravinnevarastojen kestävyys on nyt turvatumpaa”, kertoo Jim Johnson Dublinin yliopistosta.

Tutkimuksen mukaan maavedessä on myös vähemmän alumiinia kuin suurten rikkipäästöjen aikaan. Se on hyvä asia, sillä liika alumiini vahingoittaa puiden juuria.

Suomessa hyvä tilanne

Luonnonvarakeskuksen mukaan suuren typpilaskeuman aiheuttama rehevöityminen on kuitenkin edelleen ongelma useilla alueilla Euroopassa.

Suomessa typpilaskeuman nykyinen taso ei uhkaa metsiemme terveyttä.

”Metsämaidemme maaveden laatua on kuitenkin syytä seurata jatkossakin niin typen, rikin ja alumiinin kuin ravinteiden osalta, sillä paikallisten olosuhteiden säätelemät laskeuman vaikutukset eivät pysy muuttumattomina ilmaston muuttuessa”, sanoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Tiina Nieminen.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito

Keskustelut