Jatkuvan kasvatuksen hakkuut ovat hieman lisääntyneet suomalaismetsissä. Suomen metsäkeskukseen saapuneiden metsänkäyttöilmoitusten perusteella jatkuvaan kasvatukseen tähtäävien poiminta- ja pienaukkohakkuiden määrä on silti yhä vaatimaton eli 2,7 prosenttia kaikista tänä vuonna marraskuun alkuun mennessä ilmoitetuista hakkuista. Viime vuonna jatkuvan kasvatuksen hakkuiden osuus oli 2,4 prosenttia.
Jatkuvan kasvatuksen suosio vaihteli eri puolilla maata. Eniten niitä tehtiin Lapissa (5,8 prosenttia hakkuista) ja Kainuussa (4,1 prosenttia), vähiten Pohjanmaalla (0,7 prosenttia), Etelä-Pohjanmaalla (1,2 prosenttia) ja Etelä-Savossa (1,2 prosenttia).
Sekä Lapissa että Kainuussa jatkuvan kasvatuksen hakkuiden suosio lisääntyi viimevuodesta, sen sijaan Pohjanmaalla ja Etelä-Savossa se laski. Selvää laskua oli myös Uudellamaalla ja Etelä-Karjalassa.
Kasvua etenkin turvemailla
Jatkuvan kasvatuksen hakkuut ovat lisääntyneet erityisesti turvemaiden metsissä.
”Ojitetuilla turvemailla on yhä enemmän ikääntyneitä puustoja. Niitä todennäköisesti uudistetaan jatkossa entistä enemmän luontaisesti, kun siihen on mahdollisuus”, sanoo metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta.
Myös kangasmailla jatkuva kasvatus on lisääntynyt. Parhaiten menetelmään sopivat paikat, joissa metsään on jo valmiiksi syntynyt monikerroksellisuutta, Metsäkeskuksesta todetaan.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Nämä tilastot on täysin harhaanjohtavia. Monikaan ei ilmoita JK hakkuitaan muuta kuin tavallisina harvennuksina. Monella on vielä muistissa ”metsäpoliisit”, jotka kyttäilivät tehdäänkö yläharvennusta. Yläharvennuksista joutui ennen monet metsänomistajat käräjille, ja metsät rauhoitettiin.