Tänä keväänä on poikkeuksellisen hyvät edellytykset saada laadukas männyntaimikko luontaisen uudistamisen avulla, kertoo Suomen metsäkeskus. Männyillä on erityisen runsas siemensato, joka on varissut pääosin jo keväthangille.

Metsäkeskus kuitenkin muistuttaa, että jos maanmuokkausta ei ole tehty viime syksynä, nyt on jo kiire.

Männyn luontainen uudistaminen on onnistunut Metsäkeskuksen tekemien maastotarkastusten mukaan hyvin vain 60 prosentilla uudistusaloista. Heikko uudistuminen johtuu lähinnä osin maanmuokkauksen puuttumisesta sekä liian viljavan kasvupaikan valinnasta.

Männiköiden luontainen uudistaminen tapahtuu uudistusalalle jätettävien siemenpuiden sekä reunametsän avulla. Luontaisen uudistamisen tulosta voi parantaa valitsemalla metsiköstä parhaiten siementä tuottavat puut siemenpuiksi.

Siemenpuiksi kannattaa jättää kookkaita, suorarunkoisia, tuuhealatvaisia ja runsaasti kukkivia puita. Uudistushakkuu kannattaa tehdä kahdessa vaiheessa.

Kuusettumisen huippu on taittunut

”Metsänomistajat pyrkivät suojaamaan metsäomaisuuttaan hirvituhoilta, mutta samalla metsien tuotto alenee ja monet muut metsätuhoriskit lisääntyvät ilmaston muuttuessa. Kokonaiskestävyyden kannalta on tärkeää uudistaa kohteet kasvupaikalle luontaisesti sopivalla puulajilla. Monimuotoisuutta voidaan lisätä lisäämällä sekapuustoisuutta jo uudistamisvaiheessa”, sanoo Markku Remes Metsäkeskuksesta.

Metsäkeskukseen saapuneiden metsänkäyttöilmoitusten mukaan eteläinen Suomi kuusettuu edelleen voimakkaasti, mutta kuusen viljelymäärä on kuitenkin kääntynyt hienoiseen laskuun.

Koivun suhteellinen osuus uudistusaloista on pysynyt Suomessa ennallaan viime vuonna: vain kolme prosenttia uudistusalasta viljellään rauduskoivulle. Etelä-Suomessa koivun viljelyn osuus on hieman lisääntynyt, mutta Pohjois-Suomen metsiä ei uudisteta koivulle.

Pohjois-Suomen metsiä uudistetaan aiempia vuosia enemmän männylle. Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa kuusen uudistamisalat vähenevät ja lisäksi viljellään jonkin verran aiempaa enemmän myös muita kuin kolmea pääpuulajia.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.