Länsinaapuri Ruotsissa uskotaan edelleen puuntuotantoon ja etsitään mahdollisuuksia metsien kasvun vauhdittamiseksi. Tutkimuslaitos Skogforskin tiedotuslehti Vision koosti viime vuoden viimeiseen numeroonsa (4/2019) keinot parantaa metsien kasvua vuoteen 2050 mennessä. Samalla luodataan mahdollisuuksia metsien kasvun parantamiseen myös tätä pidemmällä aikavälillä.

Selvitys on tehty yhteistyössä Ruotsin metsähallinto Skogsstyrelsenin kanssa. Lähtökohtana ovat näköpiirissä olevat metsäteollisuusinvestoinnit ja pyrkimys korvata fossiilisia polttoaineita metsäbiomassalla, nämä lisäävät puun tarvetta enemmän kuin metsien hakkuumahdollisuudet ilman puuntuotannon tehostamista sallivat.

Tavoitteeksi on asetettu puuston kasvun lisääminen viidenneksellä. Se voidaan asiantuntijoiden mukaan pääosin saavuttaa tehostamalla metsien uudistamista ja nuorten metsien hoitoa.

Aiemmin Ruotsissa on esitetty myös puun tehotuotantoa rajoitetulla metsäalalla sekä käytöstä poistetuilla pelloilla.

Jopa 30 prosenttia lisää

Vision-lehti on listannut erilaiset keinot puuston kasvun parantamiseen ja arvioinut niiden vaikuttavuutta. Osin konstit ovat meillekin tuttuja, mutta eivät kaikki.

Ruotsin metsän kasvavat noin 120 miljoonaa kuutiometriä. Metsäpuiden jalostuksella voitaisiin tutkijoiden mukaan lisätä puuston vuosikasvua seuraavan sadan vuoden aikana kymmenellä miljoonalla kuutiometrillä.

Parhaiden puuyksilöiden kloonaaminen alkioita monistamalla tuottaisi liki kolmanneksen tavallista paremmin kasvavia puita. Metsäyhtiöt Sveaskog, Södra, Stora Enso ja Holmen rakentavat parhaillaan yhteisvoimin tuotantolaitosta kloonitaimien massatuotantoa varten. Tavoitteena on jopa 20 miljoonan kloonitaimen vuosituotanto. Metsälaki kuitenkin rajoittaa kloonitaimien käyttöä.

Toinen Suomessa vieras ajatus kasvun lisäämineen ovat vieraat puulajit. Pohjois-Amerikasta siirretty kontorta kasvaa jopa 50 prosenttia paremmin kuin tavallinen mänty. Kontortaa kasvatetaan lähinnä Pohjois-Ruotsissa vajaalla 600 000 hehtaarilla. Sen kasvatusta ei olla laajentamassa porotalouden vastustuksen vuoksi.

Muita ruotsalaisia kiinnostavia nopeakasvuisia puulajeja ovat hybridihaapa ja -poppeli sekä sitkankuusi, douglaskuusi ja hybridilehtikuusi.

Vieraiden puulajien paremman kasvupotentiaalin hyödyntäminen voisi ruotsalaisarvioiden mukaan lisätä puuston vuotuista kasvua vajaat kahdeksan miljoonaa kuutiometriä seuraavien 50-100 vuoden kuluessa.

Typpilannoitus todetaan keinoksi lisätä metsien kasvua ja hakkuumahdollisuuksia vuoteen 2050 mennessä. Tosin kovin mittavaa panosta sillä ei saataisi. Skogstyrelsenin arvion mukaan vuotuinen 100 000 hehtaarin typpilannoitus lisäksi puuston kasvua 1,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

Taimivaiheesta aloitettu tehokasvatus toistuvine lannoituksineen voisi lisätä metsien vuosikasvua 5-10 miljoonaa kuutiometriä.

Korjattu kontortametsien määrä 600 000 hehtaariin. 

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.