Hakutulokset: "metsän arvo"

Venäjäjohtoisella beljakovilaisella liikkeellä Suomessa. Siihen kuuluu ay-toiminta, luonto ja ilmastopolitiikka sekä poliittinen toiminta.

AI:

Kyllä, Koneen Säätiö on myöntänyt MTK yhteisölle 500 000 euron rahoituksen Metsän puolella -aloitteestaan kesäkuussa 2025. Rahoitus on tarkoitettu metsänomistajalähtöisten luontoarvomarkkinapalveluiden kehittämiseen, ja se on osa laajempaa 2,2 miljoonan euron kokonaisuutta, jolla edistetään luonnonarvomarkkinoiden käynnistymistä Suomessa.

Anneli ei muutu kosteikoksi kun on sen verran virtausta.

Kyse ei ole siitä kumpi on kannattavaa ja oikeutusta.  Jos metsänomistaja haluaa soiden kasvua parantaa ojituksella se on ihan ok. Mutta pitäkööt haittavaikutukset omilla maillaan. Se että joku mökkiläinen on vähempiarvoinen kuin metsänomistaja niin on typerä rinnastus. Kyllä tänä päivänä pitää lähteä siitä että pilaaja vasta tekemisistään. On täälläkin ollut paljon kirjoituksia kun omat etu kärsii tai tulee haittavaikutusta niin asia tuomitaan hyvinkin voimakkaasti. Niin myös ojitusten osalta kun vesistöjä pilataan ojituksilla niin joko vesistö kunnostetaan tai pilaaja maksaa riittävän suuren korvauksen.

Tuossa pahimpien valuma-alueiden tunnistamisessa ja toimien kohdistamisessa päästöjen mukaan olisi tietysti järkeä. En tiedä olisiko miten helppo soveltaa käytännössä ja miten paljon näytteenottoa määritys ja alueiden luokitus vaatisi. Vuodenaika ja valunnan määrä vaikuttavat konsentraatioihin. Vai riittääkö että katsotaan Vemala-mallin ennuste? Luulen että mallit ja tekoäly ehkä ratkaisevat kohdistusongelman, jos lähtötieto on riittävän tarkkaa eli tiedetään maankäyttö, maalajit ja korkeuskäyrät jne. Muistelisin että näitä laskentaohjelmia olisi jo olemassa.

Voit muotoilla tästä edellisestä kommentin Hesariin. Itse kirjoitan tästä seuraavasta.

Paljon puhutaan soiden vedenpidätyskyvystä, eli siitä että vesi kulkee nyt liian nopeasti soiden läpi. Pidättääkö ojitusalue tai ojittamaton suo vettä riippuu tilanteesta, eli onko suo vaikka keväällä lumen sulaessa valmiiksi kuinka vetinen. Jos soilla yleisesti nostettaisiin vesipintoja eli olisi pääasiassa matalia ojia, ne käyttäytyisivät hydrologian osalta enemmän luonnonsoiden tapaan.

Vaikka tietous puhdistusmenetelmistä lisääntyy, rakenteet täydentyvät hitaasti, koska ojia käydään kunnostamassa harvoin. Kustannustehokkaat puhdistusrakenteet kannattaisi varmaan tehdä aina metsän uudistamistoimien ja ojien kunnostustoimien yhteydessä, kun kaivuri kerran alueelle tulee. Ne eivät silloin tule juuri sinne missä on suurimmat päästöt, mutta verkosto täydentyy aikanaan.

Avohakkuusta on mainittu jossain niin että valuma-alueella ei pitäisi tehdä yhtä aikaa yli 10 prosentilla avohakkuuta. Monessa yleisön kommentissa tunnistetaan, että nimenomaan ojitusalueet ovat ongelma päästöjen suhteen. Joku väitti että mätästys olisi paha ongelma, mutta siihen en usko, jos alueella on suojakaistat kunnossa.

Kaivukatkojen tehoa epäillään. Jos ne kuluvat, voisi ajatella tehdä uusia kaivukatkoja toiseen paikkaan. Ne ovat kuitenkin parempia kuin ei mitään rakenteita. Luken politiikkasuosituksessa mainittiin tehokkaina rakenteina pintavalutuskentät ja kosteikot. Kaivukatko on minikokoinen pintavalutuskenttä ja laskeutusallas kasvittuneena minikosteikko.

Tähän AJ:n mainitsemaan asiaan liittyy ne Erämajan holtittomat lausunnotkin. Hän katsoo metsänomistamisen sijoitustoiminnaksi, jolloin omaisuutta on syytäkin verottaa (kiinteistövero) ja sijoittamiseen käytettyä rahaa ei voi vähentää (metsävero). Tosin varallisuusvero on poistunut ja osakesalkkuakaan ei veroteta arvon mukaan.

Mutta jos metsätalous olisi pelkkää sijoittamista, metsät jäisivät kyllä hoitamatta.

HS mielipide: Metsien hoito pilaa vesistöjämme. Kirjoittajina Vesistöpaneelin jäsenet Markku Marttinen, Timo Huttula ja Leena Finér.

”Kunnostukset on toteutettava laajoina, valuma-aluetason hankkeina. Metsänomistajia tulee kannustaa sekametsien perustamiseen ja metsän jatkuvaan kasvatukseen erityisesti viljavilla ojitetuilla soilla. Metsätalouden Metka-tukia tulee suunnata enemmän vesiensuojeluun, monimuotoisuuden suojeluun ja ennallistamiseen.”

Boreaaliset luonnonmetsät ovat meillä myös erityisesti huomioitava luontotyyppi. Vrt. uutinen.

Metsäkeskusteluun tulisi nostaa vahva ehdotus siitä, että järeän puuston ylläpitämisestä palkittaisiin suoraan verotuksen kautta: jos jokaisesta puunmyynnistä jätettäisiin vero 20 % pienemmäksi silloin, kun kaadettavan puuston keskitilavuus saavuttaa esim 600–800 litran runkokoon, loisimme Suomen metsiin pysyvän, tuottoa lisäävän ja arvokkaan puustopääoman. Tämä veroporkkana kannustaisi metsänomistajia siirtymään pois lyhytnäköisistä maksimihakkuista ja varmistaisi jatkuvan metsäntuoton, jossa puun arvokasvu euroina hyödynnetään loppuun asti ennen hakkuuta. Valtio ei tässä mallissa menettäisi mitään, sillä järeämmän tukkipuun korkeampi myyntihinta ja suurempi kuutiomäärä pitäisivät verokertymän euroina vähintään ennallaan, samalla kun tarve julkisille tuille, kuten metka-avustuksille, poistuisi metsän muuttuessa omavaraiseksi ja kestäväksi tuotantomenetelmäksi. Metsän ei pidä olla liian täysi, jotta uutta kasvua syntyy, mutta ei liian harvakaan, jotta hiilivarasto säilyy.

No kun Metka-tuella tehdään esim. taimikonhoitoa niin siinä tekijä saa palkan mutta myös sen metsän arvokasvu lisääntyy ja tuottaa valtiolle lisää verotuloja tulevaisuudessa.

Kun Metkalla tekee jotain luonto-tai suojelutoimia tai vaikkapa jollain yritystuella pyörittää laivaliikennettä niin mitään tulevaisuusvaikutusta ei synny.Ympäristötoimissa maksetaan se työ ja sitten saattaa se metsä siirtyä pois metsätaloustoiminnasta eli tuotto on negatiivinen.Laivatuilla maksetaan joka vuosi vaikkapa ne osingot mutta tukia on maksettava joka vuosi että sama toiminta pysyy pystyssä…

Onko jollakin jäänyt puukaupasta rahoja saamatta? Esim. näiltä kolmelta isolta. Mitä väliä sillä on, milloin rahat tulevat, viikon tai kuukauden viiveellä, kunhan tulevat. Talvella närkästytin keskustelijoita, kun epäilin, että joku saattaa myydä puuta rahapulassa. Kaikki tyrmäsivät tämän epäilyn. Puuta myydään vain metsänhoidollisin perustein. Kiireen ymmärrän rahaliikenteessä, jos perusteena on rahapula, köyhyys. Näin ei kuitenkaan ole keskustelun perusteella kuin äärimmäisen harvoin.

”En ymmärrä sitä, ettei metsien käsittelylle ole nykyään mitään vaatimuksia”. En ymmärrä minäkään, jollain tavalla asiat ymmärretään tai halutaan ymmärtää väärin ja vielä ylitse vuotavalla asintuntemuksella ja arvovallalla. Puolustetaan ja kerrotaan, näin on hyvä. Valuviosta on kerrottu ja jos jk metsän puutteet ovat sitä luokkaa, mitä täällä on kerrottu, pitävät paikkansa, ei siihen ole huomauttamista. Väittäisin kuitenkin, että ovat vääristä lähteistä, ettei sanoisi tarkoituhakuisista tulkinnoista. Metsänhoidon vapauttamisesta ja uudistetun lain suositusten hyväksikäytöstä.