HS mielipide: Metsien hoito pilaa vesistöjämme. Kirjoittajina Vesistöpaneelin jäsenet Markku Marttinen, Timo Huttula ja Leena Finér.
”Kunnostukset on toteutettava laajoina, valuma-aluetason hankkeina. Metsänomistajia tulee kannustaa sekametsien perustamiseen ja metsän jatkuvaan kasvatukseen erityisesti viljavilla ojitetuilla soilla. Metsätalouden Metka-tukia tulee suunnata enemmän vesiensuojeluun, monimuotoisuuden suojeluun ja ennallistamiseen.”
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011940730.html
AJ:
Avohakkuille ja maanmuokkauksille on olemassa vahvat tutkimukselliset ja käytännön perusteet, mutta jatkuvapeitteisilläkin metsillä on paikkansa ja aikansa. Sekametsäisyyttä lienee useimmiten vaikea ylläpitää ilman avoimia vaiheita ja alueita metsässä.
Tapion metsänhoidon suosituksissa on hyvä osio vesiensuojelusta. Kaikki eivät tunne ohjeita, mutta mm. BSAG työskentelee tunnettuuden lisäämisessä. Kestää myös aikansa, ennen kuin kaikille ojitusalueille saadaan kunnolliset vesiensuojelun rakenteet: ojia kunnostetaan perin harvoin ja vain tarpeen mukaan.
Myös metsäsertifikaattien vastaista toimintaa kuten kiellettyä uudisojittamista ja liian kapeita vesistöjen suojakaistoja löytyy edelleen. Poikkeamista pitäisi ehkä koitua sertifikaatista erottaminen määräjaksi, jos toiminta on jatkuvaa.
Valuma-alueajattelu on edistysaskel. Metkassa on jo suometsänhoidon suunnittelun tuki, joka soveltuisi tarkoitukseen, mutta varoja pitää myöntää riittävästi ja markkinoida tukimuotoa metsänomistajille. Toinen toiminnan rahoitusmuoto voisi olla ekologinen kompensaatio.
Lisää tutkimustakin varmaan tarvitaan, mm. siitä mikä on rakennetun ympäristön osuus vesistöpäästöissä, eli esimerkiksi tiet ja tienvarsien ojat hulevesineen.