Enemmistö kuntavaaliehdokkaista ei näe tarvetta merkittäville muutoksille kuntien metsien käytössä, tuore kysely kertoo. Metsäteollisuus ry:n teettämän kyselyn mukaan kaksi kolmesta ehdokkaasta oli sitä mieltä, että kuntien metsissä tulee mahdollistaa tulevaisuudessakin uudistus- ja harvennushakkuut, eikä siirtyä yksinomaan jatkuvaan kasvatukseen.

Puolueiden välillä oli kuitenkin suuria eroja. Keskustan ehdokkaista 90 prosenttia, perussuomalaisten ehdokkaista 82 prosenttia ja kokoomuksen ehdokkaista 79 prosenttia kertoi kannattavansa uudistus- ja harvennushakkuiden mahdollistamista kuntien talousmetsissä. Sen sijaan vihreiden ehdokkaista enemmistö kannatti siirtymistä jatkuvaan kasvatukseen ja vain vajaa viidennes puolsi uudistus- ja harvennushakkuiden mahdollistamista. Myös vasemmistoliiton ehdokkaista enemmistö oli jatkuvaan kasvatukseen siirtymisen kannalla.

Myös kunnan koolla oli vaikutusta: vahvimmin uudistushakkuiden ja harvennushakkuiden mahdollistamisen kannalla olivat pienempien kuntien ehdokkaat.

Kaavoituskin jakaa puoluekenttää

Kyselyssä selvitettiin myös ehdokkaiden kantaa siitä, tulisiko kunnan voida kaavoituksella rajoittaa yksityisten maanomistajien metsätalouskäytäntöjä maa- ja metsätalouden harjoittamiseen varatuilla alueilla. Enemmistö vastaajista – 60 prosenttia – oli sitä mieltä, ettei kunnan tulisi kaavoituksella rajoittaa yksityisten maanomistajien metsätalouskäytäntöjä.

Puolueiden välillä oli tässäkin eroja. Keskustan, kokoomuksen, perussuomalaisten ja RKP:n ehdokkaat vastustavat jyrkimmin yksityisten metsänomistajien metsäalueille laadittuja kaavamerkintöjä. Sen sijaan vihreiden ja vasemmistoliiton ehdokkaista enemmistö oli sitä mieltä, että kunnan tulee voida kaavoituksella puuttua yksityisten maanomistajien metsätalouteen.

Aula Research Oy:n toteuttama kysely tehtiin 9.2.–22.2.2021 sähköisellä kyselyllä. Kyselyyn vastasi 1 737 kuntavaaliehdokasta eduskuntapuolueista.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.