7 kysymystä polttopuun teosta

Nelinkertainen klapin teon Suomen mestari Antti Ticklén tietää, miten puut saadaan helpoiten metsästä pinoon.

1. Aloitetaan polttopuun määritelmästä. Mottimestari Antti Ticklén, mitä eroa on halolla, pilkkeellä, klapilla ja pölkyllä?

Polttopuusta käytetään eri nimityksiä eri puolella Suomea. Aikanaan halolla tarkoitettiin keskeltä halkaistua metrin mittaista puuta. Klapi, klapu tai klap puolestaan sai mittansa, kun metrinen halko sahattiin kolmeen osaan. Polttopuuta myyviltä klapeja saa useammassa mitassa, mutta yleisesti klapi on 33 senttiä.

Pilke sana on tullut siitä, kun puu pilkotaan pienemmäksi. Pilke voi olla miten pientä vain. Pölkyksi kutsutaan puusta katkaistua halkaisematonta pätkää.

2. Mistä puusta syntyy hyvä polttopuu?

Koivua suositaan polttopuuna, koska sen puuaine on tiheää ja lämpöarvo tilavuutta kohden paras. Tuohi toimii myös mainiona sytykkeenä.

Muitakaan puita ei sovi aliarvioida. Esimerkiksi kuusi ja mänty ovat hyviä polttopuita ja niiden sisältämä pihka verratonta palamaan, mutta poksuu palaessaan.

3. Minkälaisesta metsästä polttopuuta kannattaa hakea?

Omaan käyttöön polttopuu kannattaa hakea harvennuksilta. Polttopuiksi pilkottuna puu on arvokkaampi kuin runkona eteenpäin myytynä. Jos itselläni olisi koivikko, yhtäkään puuta ei lähtisi metsästä muuna kuin polttopuuna.

Moni hyödyntää myös hakkuutähteitä, pihapuita ja risusavotassa karsittavaa puuta. Paras sytytyspuu syntyy koneellisessa hakkuussa metsään jääneistä havupuiden tyvipätkistä, lumpeista. Niissä on runsaasti pihkaa.

Puukaupan yhteydessä on mahdollista myös sopia, että tienvarteen tuodaan samalla metsänomistajalle polttopuuta. Polttopuiden kaadosta ja kuljetuksesta tulevat kustannukset vähennetään tällöin puukauppatuloista.

4. Mihin vuodenaikaan polttopuu kannattaa kaataa?

Metsästä ei ole järkevää kantaa vettä. Vähiten puussa on kosteutta lepoaikana. Kun puissa ei ole lehtiä, puiden kaato käsipelillä on helpompaa, turvallisempaa ja näkyvyys parempi.

Esimerkiksi viime syksynä, kun puusta lähti lehti ja syyssateet menivät, oli kerrassaan verraton keli tehdä polttopuita. Ei ollut lunta haittana.

Jos lunta on reilusti, polttopuun kaato ja kuljetus käy käsipelillä raskaaksi.

Myös kevättalven hankiai­silla, kun hanki kantaa ja kevätaurinko valaisee, on mahtavaa tehdä polttopuita.

5. Voiko sahatyöllä helpottaa klapin tekoa?

Jos puu kaadetaan ja katkotaan moottorisahalla, jo sahatessa pystyy huomattavasti helpottamaan pilkkomista.

Oksaa ja oksarykelmää ei koskaan jätetä pölkyn keskelle vaan mahdollisimman lähelle pölkyn päätä. Jos puu tai jokin kohta puusta on hyvin oksainen, se kannattaa pölkkyjen sijaan sahata kiekoiksi. Kiekko on helppo halkaista kirveellä osiin samaan tapaan kuin kakkua leikkaisi.

6. Miten polttopuut saadaan parhaiten kuljetettua metsästä?

Kannattaa miettiä, miten pitkälle puut katkoo metsässä. Minä teen puut monesti valmiiksi klapeiksi jo paikan päällä. Sahaan puun moottorisahan mittaisiksi eli 70 senttisiksi pölkyiksi, halkaisen ja pilkon haluttuun kokoon.

Nykyisillä pilkkijöiden suosimilla muoviahkioilla polttopuut saa tuotua kevyesti metsästä. Viime talvena vedin tällä tavalla kolmekymmentä pinokuutiota metsästä.

Mönkijää perävaunuineen ­polttopuusavottaan ei kannata ostaa, ellei puuta tee suurempia määriä tai hanki sitä omaksi iloksi harrastusvälineeksi.

7. Mikä on paras tekniikka klapin tekoon?

Paras tekniikka on käyttää voimaa vain tarvittava määrä. Kirveen käyttö on taitolaji, ei voimalaji. Voiman tuhlaaminen uuvuttaa.

Kirveen vauhti ei lisäänny siitä, että se viedään pään yli, vaan kirves pitäisi ylhäältä pudottaa alas ja vedon aikana antaa kirveelle matkavauhti eli vetäistä se kirves ylhäältä alas.

Halonhakkuussa puun lukeminen, eli mihin kohtaan kannattaa iskeä, on ykkösasia. Osumatarkkuus tulee hyvänä kakkosena. Osumatarkkuuteen vaikuttaa, missä asennossa olet, mihin asentoon pölkyn laitat ja miten etäältä annat kirveelle vauhtia.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehti Makasiinissa 1/2021.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito

Kuvat